tiistaina, joulukuuta 02, 2008

Fasaani confit


Fasaani on mielenkiintoinen otus. Melkein riistaa, melkein kuin häkkikana. Fiilis hommaan tulee kuitenkin metsästämisestä. Kokeneen koiran kanssa metsässä touhuilu on todella mukavaa puuhaa. Ei aikaisia herätyksiä, ei passissa palelua. Metsästystä minun makuuni.

Kääntöpuolena kolikolle on kuitenkin linnun vaatimaton maku. Sokkotestissä ero broileriin on vaikea havaita. No, syödään sitä sammakonreisiäkin.

Kuiva liha tarvitsee rasvaa. Tässä tapauksessa hauduttelin fasua miedolla lämmöllä kotimaisessa rypsiöljyssä. Lämpöä taisi olla n 60 astetta ja aikaa meni kuutisen tuntia, mitä sitä nyt viikonloppuöinä kerkeää nukkumaan. Lopputuloksen tarjosin omatekemän punaviinimarjahillon ja Stockmannin mustaherukkahyytelön kanssa, kylmänä.

Ei se ero kanaan tulee vieläkään esille, mutta ainakin jotain makua lihaan saa aikaiseksi. Sano fasu kun haluat hyvää.

6 kommenttia:

Meri, Helsinki kirjoitti...

Vähän erilainen fasupala. Tuleeko niihin himo?

Ville kirjoitti...

Kyllä se himo tulee enemmän syömistä edeltäviin toimiin! Enkä nyt puhu paistamisesta.

Nelle kirjoitti...

mun on pakko nyt olla eri mieltä... Mä laitoin fasaania viime kesänä ekan kerran. Tein sen ihan perinteisesti yrttien, voin ja valkoviinin kanssa ja se oli jumalaisen hyvää. Maku on minusta kaikkea muuta kuin kanamainen. Kuvaikin sitä ystävälleni että siinä on aromaattinen, melkein parfyyminen maku.

Itse asiassa maku oli niin hyvä, että keitin kanan luista vielä yöllä syötyämme liemen, josta tein myöhemmin aivan ihanaa kermalla silattua haaparouskukeittoa. NAM. Varmaan osaat paremmin kun minä sen fasaanin kanssa toimia, mutta sain anopin metsästävältä mieheltä vinkin että fasaanin kanssa kannattaa laittaa PALJON voita kypsennysvaiheessa. Ehkä siinä oli salaisuus? Rasvahan vahvistaa makuja... Minä joka tapauksessa tykkäsin fasaanista ai-van hurjasti ja jos sitä vielä tuoreena löydän ostan varmasti yhden heti :)

Nelle kirjoitti...

ja vielä... en tarjoaisi ehkä fasaanin kanssa viinimarjaa, kun on niin jyräävän makuista. Tätä voisi kokeilla esimerkiksi: http://prinsessaruoka.blogspot.com/2009/01/ryplerisotto.html

Koska viime vuosi oli niin hyvä sienien kanssa, tarjosin fasaanin kanssa sienirisottia ja Pinot Noiria - olisiko ollut se vakioviini linnun kanssa Montesilta, ei jaksa muistaa ja se oli aikaa ennen ruokablogia :)

Ville kirjoitti...

nelle: hyvä että itselläsi fasaani maistui paremmalta. Käsittääkseni raaka-aineessa on paljonkin eroa. Mitä villimpää, sen omintakaisempi maku. Jos lintu on juuri päästetty häkkiruokinnasta vapaaksi, ei tarvitse paljon kanan makua ihmetellä.
Pitää kokeilla risottoja ensi kerran!

Aurinkotuuli kirjoitti...

Hollannin vohvelit bongattu!! Tsekkaa:
http://tuulentupa.blogspot.com/2009/07/loytoja-meilta-ja-muualta.html