maanantaina, helmikuuta 13, 2012

Kokonainen kukonpoika uunissa


Mikään ei ole niin seksikästä kuin raaka kana. Eikä sekään ole kovin seksikästä. Onneksi on kukonpoika.

Viikonloppuna kävin katsastamassa Kulosaaren Anton&Anton-kaupan. Hyvin mennään konseptin mukaan ja palvelu pelaa. Ei ole herkku-Reetan reseptiautomaattia, ei asiakasomistajan lehdykkää. Petra printtaa ohjeita seuraamistaan ruokablogeista ja heittää irtokommentteja Jamie Oliverin keittokirjoista. Tähän on tultu. (resepti oli muuten tämä - hei vaan sinne!)


No tämä blogi ei olisi itsensä jos tässä seurattaisiin muiden reseptejä. Tein siis jotain omaa - tuttua ja turvallista? Jamie kuulemma keksi tunkea viillotetun sitruunan kanan sisään - se kuulosti fiksulta. Muuten tein marinadin suurinpiirtein seuraavista aineksista

  • Suola
  • Sokeri
  • Sitruunan kuori + mehu
  • Valkosipuli
  • Rosmariini
  • Timjami
  • Seesteisenä päivänä poimituista oliiveista mekaanisesti puristettu öljy
En ole mikään luomuvihannesten ja -hedelmien kiihkokannattaja. Tässä oli ihokontakti kuitenkin niin suuri että päädyin luomusitruunaan.

Ainekset pieniksi, sekaisin ja pintaan. Annoin imeytyä sen minkä maltoin. Paistopussiin, uuniin n 180 astetta ja mittari selkään. Tähtäsin n 74 asteeseen. Vähän ennen tavoitelämpöä leikkasin pussin auki ja kytkin grillivastukset tulille. 

Lintu itsessään oli Kukonharjan kukonpoikaa.


Lopputuloksena tirskuvan mehukasta ja hyvää. Pikamarinadin ansiosta mausteet eivät ehtineet liikaa peittää ominaismakua. Paistoliemi oli aivan taivaallista kastiketta sellaisenaan.