keskiviikkona, kesäkuuta 29, 2005

Namia Jagellonicassa

Lounastimme tänään Jagellonicassa, paikassa joka arvokkaasti yrittää jatkaa Lenigrad Cowboys:n kulinaristisia perinteitä.

Puutarhurinkeitto
~
Broilerleike, valkosipuli-bearnaiskastike
Makkarapihvit
Pastaa yrttijuustokastikkeella
~
Suklaamarjapuuro

Saapuessamme kahdentoista jälkeen oli paikka tupaten täynnä. "Tämä lupaa hyvää". Mieleeni juolahti heti jokaisen matkaopaskirjan vakiolause "Syö siellä missä paikallisetkin".

Ehkä berlusconi oli oikeassa, elintarvikevirasto kuuluu Italiaan, ainakin tämän kokemuksen valossa. Ruoka oli aivan uskomattoman mautonta. Broilerleike muistutti porsasta, kastike oli mitäänsanomatonta. Makkapihvit halvimmasta mahdollisesta makkarasta ja pasta oli aivan liian kypsää sekä suorastaan pahan makuista. Harvassa paikassa toivoo että jälkiruuaksi tarjotut keksit eivät ole oman keittiön tuotoksia.

tiistaina, kesäkuuta 28, 2005

Georgen lounas

Työpäivää on mukava piristää hyvällä ruualla. "Lounas tähtiravintolassa" -sarjan tämänkertainen pysähdys osui tiukan äänestyksen jälkeen Georgeen.

Kesäkurpitsakeittoa
~
Paistettua nieriää ja valkoviini-voikastiketta
~
Mandariinisabayonilla gratinoitua appelsiinia ja shamppanjasorbettia

Keitto aloitti hyvin. Maut olivat erittäin kohdallaan ja päälle ripsitty laadukas oliiviöljy sekä pienet krutongit pyöristivät kokemuksen. Nieriä oli hyvää, muttei erikoista - suhteellisen mautonta. Tässä auttoi kuitenkin hyvin viimeistelty kastike. Perunamuusi maistui joskin koostumus oli jopa hieman liian voilla kyllästettyä.

Jälkiruuan shampanjasorbetti maistui pommacilta, sabayon sekä jäätelön alla piilotellut kakkunen oivilta.

Annokset olivat ravintolaan tasoon nähden ilahduttavan isoja ja leipääkin saatiin pöytään useampaan otteeseen. Miinusta laskutetusta johtovedestä.

tiistaina, kesäkuuta 21, 2005

Maanantai appeet

Kokoonnuimme ystävien kesken laittamaan ruokaa ja juomaan viiniä. Viinivalinnatkin menivät kerralla kuntoon, pääruokaa lukuunottamatta. Viini olisi sopinut ehkä paremmin kunnon pihvin kuin ankan kanssa. Tokaji oli taivaallista. Illan menu

Kevyesti paahdettua tonnikalaa ja yrttisalaattia, vinaigrette
Jean Leon Chardonnay 2001, Penedes
~
Ankan rintaa, timjamiperunoita, appelsiinikastike
Wyndham Estate Bin 555 Shiraz
~
Juustotarjotin
~
Valkosuklaamousse, mansikoita
Tokaji Aszú 5 Puttonyos

Tonnikala
Paahda fileet molemmilta puolilta kevyesti, anna vetäytyä.

Yrttisalaatti
Sekoita tuore lehtipersilja, basilika, villirucola sekä korianteri. Paahda pinjansiemenet kuivalla pannulla, sekoita salaatin joukkoon. Tee kastike oliiviöljystä, balsamicosta, suolasta ja pippurista.

Ankka
Tee rintaan ristiviiltoja ja ota pannulla hyvä väri pintaan. Laita 200-asteiseen uuniin 10-15 min.

Appelsiinikastike
Paahda n 2 rkl sokeria ruskeaksi. Lisää salottisipulia, 5dl lihalientä sekä kahden appelsiinin mehut. Redusoi kunnes maku on kohdallaan. Siivilöi liemi ja sekoita joukkoon n 1 rkl voita. Siivilöidyt sipulit voit käyttää lisäkkeinä sellaisinaan. Kiehauta yhden appelsiin kuoret pariin kertaan, vedet vaihtaen. Pilko hienoiksi siivuiksi, lisää kastikkeeseen.

Timjamiperunat
Pilko perunat kuutioiksi. Sekoita joukkoon öljyä, suolaa ja pippuria sekä timjamin lehtiä. Anna paistua uunissa 1-1,5 tuntia tai niin kauan kunnes perunat ovat rapeahkoja.

torstaina, kesäkuuta 02, 2005

Torstaipulla

Lounaan jälkeen, kuten niin usein tapana on, tekee mieli pyöristää juuri kokemansa makuelämykset runoisalla jälkiruualla. Tällä kertaa valintamme osui Cafe Esplanadiin. Kansa jonotti salaattia ruokapuolella mutta onneksemme pullapuoli oli väljempi. Päätimme maistaa uutuutta (?) pistaasibriossia.

Ensimmäinen haukkaus oli kuivahko, pelotteleva. Tämä saattoi johtua siitä, ettei kummallisen vihreää "pistaasi"massaa kuulunut tähän suupalaan. Seuraavat suulliset eivät imarrelleet kahvilan taikinanpyörittäjien leipurintaitoja joskaan eivät niitä mollanneetkaan. Leivonnainen oli kuivahko, pistaasi maistui oudolle. Tilanteen pelasti kuitenkin hyvä koko/hinta-suhde.