maanantaina, tammikuuta 08, 2007

Toron lounas

Ah Tapiola, tuo Espoon vihreä ja vireä keskus. Ollakseen niinkin monen tuhannen ihmisen työ- ja asuinpaikka, lounasvaihtoehdot ovat suhteellisen vähissä. Ehkä määrää verottavat suurten yritysten omat ruokalat. Kenties. Ken söi kesävoin?

Toro sijaitsee pohjois-Tapiolassa, espoolaisittain automatkan päässä keskustasta, kuolemaa tekevällä ostarilla. No mikä 80-luvun ostari ei tekisi kuolemaa? Ulkokuori ei turhia prameile, paikka pitää tietää. Ja kyllähän Tapiolan kotipoika sen tietääkin.

Tunnelma on rehellinen. Tilaukset kassalta, lounaslista on huikean yhden annoksen mittainen. Toki varsinaiselta listalta saa sitä mitä haluaa. Useimpina päivinä esilletuotuna lounasvaihtoehtona on jokin variaatio jauhelihasta duunattua pannupihviä. Näköä ja kokoa riittää. Ranskalaiset - tai minkä perunavaihtoehdon nyt sattuu valitsemaan - täyttävät puolet lautasesta, pihvi toisen puolen. Koristeena 2-3 pakasteporkkanasiivua. Maku sen sijaan uupuu.

Connaisseur suuntaakin Toroon keskiviikkona kun kokin erikoisena on possun sisäfilettä. Asiantuntijoita tuntuukin riittävän, keskiviikko on viikon tukkoisin päivä. Annos on kohdallaan. Possu on riittävän hyvin duunattu, puolikas filee köllöttelee lautasella lisukkeen kera. Makunautinto vailla vertaa eikä työpaikalla tarvitse ajatella mitään seuraavaan kahteen tuntiin. Vatsa on täynnä vielä illallakin. Todellinen miehuuskoe. En jaksa lakata ihmettelemästä miten ruumiillisen työn tekijät ja ns valkokaulustyöntekijät syövät samoissa paikoissa. En kannata luokkayhteiskuntaa, ihmettelen lähinnä sitä miten toimistohiiret päivästä toiseen saavat ahdettua itseensä saman määrän kaloreita kuin itseään kunnioittava rekkamies, tämä ruumiillisen työn sanansaattaja.

Lounaan perusteella Toro pysyy pystyssä nostalgialla, annosten koolla sekä kilpailun puutteella. Ei minun valintani, mutta en olekaan viettänyt lapsuuttani Tapiolan tammimetsissä.

8 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Tyhmempi voisi luulla että valkokaulustyöntekijä kuluttaisi enemmän energiaa työpäivän aikana kuin rekkakuski, joka kuitenkin pääsääntöisesti istuu rattinsa takana useita tunteja putkeen päivät pääksytysten ilman liikuntamahdollisuutta.. =D

ville kirjoitti...

Niin, tyhmempi. heh heh.

Anonyymi kirjoitti...

Toro on totisesti yksi Tapiolan klassikoista, jopa kalusteet (ruokalistasta ja konseptista puhumattakaan) ovat pysyneet samana 1970-luvulta lähtien. Viimeiset +25 vuotta Torosta on saanut ruoan päälle myös Ville Vallaton-jäätelöpuikon. En tiedä onko Toro ostanut Ville Vallattomia varastoon joskus vuonna -83, koska missään muualla en ole niitä nähnyt vuosikausiin. Toron safkaahan on turha ruveta sen ihmeemmin arvostelemaan tai spekuloimaan. Se on mitä on. If it's not broken, don't fix it.

Muut erikoistalousalueen klassikkopaikat ovat Grilli Ribis ja ravintola Haikaranpesä. Etenkin Ribis on kulttimaineessa ja näkyy silloin tällöin "5 ravintolaani"-tyyppisissä listauksissa. Esim. Harri Syrjänen kehui Ribistä Nyt-liitteessä. Saattoi toki olla myös läppää :)

Kaikkia näitä paikkoja yhdistää viime vuosituhannen ruoka- ja ravintolakulttuuri. Mielenkiintoinen aikamatka, ei ehkä niinkään ikimuistoinen ruokamatka.

ville kirjoitti...

Ribis on loistava paikka, läpällä tai ilman. Siitä tarkemmat setitykset kun Tapiola-sarja saa jatkoa.

Anonyymi kirjoitti...

nuff said: http://www.grillitoro.fi/historia.html

wellitsedible kirjoitti...

Moi Terhi!

Kiva oli lukea arvostelusi. Törmättiinkin blogiisi ihan 'kohtalontovereita etsiessä'. Meillä kun on blogi Helsingin ytimen lounaspaikoista (Listalla Tänään osoitteessa http://lounasblogi.blogspot.com), niin linkkasimme sun blogisi meidän blogin lyhyelle linkkilistalle.

Käymme läpi lounaspaikkoja pienellä, muttar "palveluherkällä" porukalla. Ja tietty postaamme havainnot talteen, ja raportoimme tiukalla näkemyksellä.

Jos kiinnostaa, niin poikkea käymään. (Ja tietty olet tervetullut linkittämään meidät blogiisi, jos oikeen sattuisit tykästymään).

Terkuin,

Listalla Tänään -toimitus

ville kirjoitti...

Aina on kiva lukea muitakin kuin resepti-blogeja. Monet rafloistanne ovat vanhoja tuttuja - mukava saada toinen mielipide!

Kerron Terhille terveiset.

jvb kirjoitti...

Toro on todella aikakone. Oli outo elämys tilata "välikyljys Tyrolienne" ja todeta saaneensa täsmälleen saman annoksen kuin vuonna 1977!
Vuosituhannen vaihteessa Hesarin ruokatoimitus etsi pääkaupungin parasta pihviä. Toron 200gr sisukkapihvi peittosi toimituksen mielestä kaikki kilpailijansa. Ei-tapiolalainen puolisoni oli tähän asti ehdottomasti kieltäytynyt Toro-vierailuista. Hesarin jutun perusteella hän kuitenkin uskaltautui kokeilemaan kaupungin parasta pihviä.
Torossa ei ilmeisesti ole uunia joten pihvi oli paistettu pelkästään parilalla.Näin valmistettuna paksuun lihankappaleeseen syntyy kummallekin puolelle noin puolen sentin paksuinen kuiva kuori. Liha oli alunperin kyllä hyvää.Ranskalaiset olivat perunamassasta puristettuja. Juuri niitä joita snagarin makkaraperunoihin käytetään. Lautasella oli lisäksi suikaloitua kiinankaalia johon oli sekoitettu purkkiananasta. Piparjuurivoinappi oli annoksen virheettömin tuote.
Puoliso ei enää astu Toroon maksustakaan ja minä en usko mihinkään mitä Hesarin ruokatoimitus kirjoittaa.
Toroa voin siis suositella vain nostalgian nälkäisille, nälkäisille tapiolalaisille.Nykyisille ja entisille.