maanantaina, kesäkuuta 12, 2006

Kesä ja muikut


Neljän tunnin ajomatka raskaan työviikon jälkeen. Mikä on palkinto? Yötön yö, lintujen konsertti ja peilityyni järvi. Siinä vaiheessa ei mökin lävitse käyvästä vienosta tuulenvireestä ja pienestä kosteudesta jaksa marista. Lämmitys päälle ja makuupussiin.

Aamulla on nälkä (milloin ei olisi) joten nokka kohti Puumala cityä, kuntanelikon rietasta metropolia. Pakolliset nähtävyydet kuten aikoinaan lähitienoon suurimman sillan sky bar suoritettu. Munkki oli makoisaa. Sitten torille katsastamaan kalatarjonta ja syömään jääteöä.

Mutta mitä mitä?! Torin ainoassa kalavaunussa möllöttelevät sulassa sovussa savustetut lohirullat, muikkusäilykkeet ja ties mitkä herkkupaté:t. Mutta missä on tuore kala? "Kohta tulee muikkuja" ilmoittaa reipas myyjä. Eikun Salen kautta odottelemaan. Puolen tunnin kuluttua pihaan kaartaakin auto joka tuo tätä kaivattua herkkuja ja hetkessä kojun eteen muodostuu paikallisiin mittasuhteisiin suhteutettuna pitkä jono. Muikut messiin ja menoksi.

Mielenkiintoistahan tässä on nimenomaan tuoreen kalan puute. Näin maallikkona helposti luulisi että juuri Saimaan rannalla kala olisi tuoretta ja sitä olisi riittävästi. No ei ainakaan Puumalassa. Onneksi sentään muikkuja sai. Astetta suurempi kalamies, isäni, kuitenkin totesi että näin on aina ollut. Aina tarkoittaa tässä kymmenien vuosien aikaperspektiiviä. En siis pääse syyttämään ainaista "jalostusasteen kasvatus"-mantraa tästä. Ja onhan muikku loistava kala.

Takaisin mökille ja tulet aluilleen. Mielestäni tuoreen kalan maku ei kaipaa kyytipojaksi muuta kuin suolaa. Tästäkin huolimatta päätin kokeilla jotain uutta ja sekoittelin kaloille marinadin. Oliiviöljyhän sopii muikuille kuin bemari Jakomäkeen mutta voita ei valitettavasti ollut saatavilla. Mitäköhän sekin meistä kertoo. Ainakin sen, että jääkaappi ei ole päällä viikolla. Pidemmittä puheitta:

  • tuoreita Saimaan muikkuja
  • Oliiviöljyä
  • Balsamiviinietikkaa
  • Suolaa
  • Pippuria
  • Sokeria

Ainekset (muut kuin muikut) sekoitellaan rauhassa ja myötäpäivään suuntautuvin liikkein. Kalat sivellään marinadilla ennen paistamista ja paistamisen jokaisessa vaiheessa. Etikkaa ei kannata käyttää liikaa, jottei kalan aito maku kärsi.

Onneksi julkaisen tätä blogia salanimellä. Isäni saisi kohtauksen jos tietäisi poikansa olevan marjanpoimijaan verrattavissa oleva kalanmarinoija.

8 kommenttia:

krista kirjoitti...

Mutta saahan Puumalasta sentään loistavaa luomuruisleipää, "Puumalan limppua". Ehkä tuoretta kalaa ei ole myynnissä, kun mökkiläiset ovat itse niin ahkeria kalastajia :)

Kesälomalukemikseksi suosittelen mitasointanaalle uutta Loisto-pokkaria 'Herkkusuun kasvatus' http://www.loistopokkarit.com/index.php?trg=book&id=442&ord=&ofs=0&q=herkkusuu

ville kirjoitti...

Kyllä kalassa tuli käytyä - piti vaan lopettaa kesken kun ei ollut kylmäkuljetusvehkeita. Jenkkityylistä meininkiä, kala ylös ja takaisin veteen.
Kirja pitää hankkia!

TimoR kirjoitti...

Sulkavan kirkonkylällä ihan sillan kupeessa toimii (ainakin perjantai)aamuisin Kervisen kalan kioski, josta saa mm. loistavia, tuoreita muikkuja sekä sellaisenaan että valmiiksi savustettuina.

Savustetut ovat helppo vaihtoehto esim evääksi kotimatkalle, jos ei kerkiä jäädä kokkailemaan.

ville kirjoitti...

Kiitoksia vinkistä! Sulkava on muuten tuttu paikka mutta kalaa on tullut harvemmin ostettua.

Lintu75 kirjoitti...

Moi! Enpäs olekaan aiemmin sivuasi huomannut, mutta nyt löysin tänne Pastanjauhajien kautta. Loistavaa luettavaa, selkeää tarinointia, wau!

ville kirjoitti...

Kiitoksia kiitoksia! Tervetuloa lukijaksi, kommentit ovat aina tervetulleita!

timor kirjoitti...

Huom, Sulkavan kirkon kalakioski vaihtoikin taannoin omistajaa, ja on nyt Jorkin kala eikä enää Kervisen kala.

Parin kokeilun perusteella laatu tuntuu pysyneen hyvänä.

ville kirjoitti...

Kiitoksia vinkistä! Pitää käydä tarkastamassa tilanne, viimeistään ensi kesänä.