Ruokamessut
Kävin ensimmäistä kertaa elämässäni Helsingin ruokamessuilla. Ennakko-odotuksia ei juuri ollut. En ehtinyt oikein ajattelemaan miten ruokaa esitellään tai tulisi esitellä.
Vaivaidun suurella vaivalla läpi myrskyisen ja sateisen kaupungin messukeskukseen ja vastassa on kuoleva, huonosti hoidettu kauppahalli. Esillä on pientuottajien sinänsä ihan mielenkiintoisia säilykkeitä mutta vain harvoja saa maistaa. Suurin osa esittelijöistä jurottaa tiskin takana asiakkaiden katseita väistellen. Vain muutamasta kojusta löytyy aitoa markkinatunnelmaa. Halli on puolityhjä ja autio, jotenkin säälittävä. Muutamat kirjakauppiaat ovat pystyttäneet kojunsa keittokirjoja myymään. Lehtiä saa tilata.
Kaikki mielenkiintoinen kuten sushikoulu (3e), aistien matka (5e) sekä erilaiset luennot (5e) maksavat erikseen. Mistä oikeastaan maksoin 12 euroa? Sateensuojasta? Hakaniemen hallista saa saman ja enemmän, ilmaiseksi.
Reissusta jäi käteen lähinnä kysymyksiä;
Mitä virolainen edam tekee messuilla? Ei mitään viroa tai viron elintarvikkeita vastaan. Mutta edam, tämä juustojen Lada. Mitä siinä on maistelemista?
Miten naisten takit liittyvät ruokaan? En ehtinyt kysyä näytteilleasettajalta.
Naapurihallin kirjamessuilta sentään löytyi vuoden keittokirjaksikin valittu HelsinkiMenu. Huomaan olevani erittäin selektiivinen keittokirjojen suhteen. Pidän visuaalisesta ilmeestä, hyvästä ja selkeästä ladonnasta sekä laadukkaista resepteistä. Vähemmän on enemmän. Hesarin ruokatorstain kirjaa teki mieli mutta kuvia oli liian vähän. Tunnen itseni jälleen lapseksi.
4 kommenttia:
Itselleni jäi vähän samanlainen fiilis. Siellä lavalla oli tänään pari ihan viihdyttävää numeroa, mutta muuten jäi anti melkoisen laihaksi. Onneksi tosiaan kirjamessut oli samalla.
Sama fiilis jäi minullekin. Ei mitään mielenkiintoista uutta. Ihmiset tunkemassa ilmaisten juustopalojen perään...muutamaa maistoin itsekin mutta kun alkoi tulla kyynärpäätä kylkeen niin totesin, että siinähän tappelette ja siirryin takavasemmalle.
Itse ostin Ruokatorstai kirjan ja pikasilmäyksellä kirjassa oli paljon mielenkiintoisia reseptejä. Enemmän kuvia jäi itsekin kaipaamaan mutta kyllähän kirjalla oli painoa ihan sellaisenaankin.
Jähtäväksi nää että mihin suuntaan messut tästä kehittyvät, kannattaako siis ensi vuonna vaivautua paikalle. Toivomme parasta!
Minulle tulisi ruokamessuilla vain nälkä, mutta virolaista Edamia olen kerran maistanut. En tiennyt sellaista olevan olemassakaan.
Lähetä kommentti