Pieni voi

Hans Välimäen keittokirjat vetoavat omaan esteettiseen makuuni. Siinä missä Glorian kirjat (ainakin ne, mitä olen joskus lahjaksi saanut) hukuttavat reseptit ja mauttomat kuvat sekavaan puuroon ja marginaalittomuuden apatiaan, siinä Hans:n kirjat herkuttelevat Suomen osaavimpien kokkien taidonnäytteillä. Visuaalisuus on kohdallaan ja jokaista reseptiä osaa todella arvostaa. Tulee tunne, ettei tänne olla koottu kaikkea maailman ruokaa, vaan parhaat palat - juuri ne jotka kannattaa tehdä.

Sunnuntaiseksi jälkiruuaksi syntyi petit beurre (otsikossa vapaa suomennos). Kaupassa ei tietenkään ollut Digestive-keksejä joten tyydyin kaurakekseihin ja hyvää tuli. Pohjasta tein epähuomiossa kuitenkin liian paksun ja täytteen hento maku hukkui kokonaan pohjan rasvaisuuteen. Empiirisesti hyväksi havaittuna paksuutena voimme siis pitää n 0,9 mm, pieni toleranssi sallittakoon. Tällöin pohja on juuri ja juuri riittävän paksu pysyäkseen kasassa ja samalla sopivan ohut jotta muutkin aromit pääsevät oikeuksiinsa.

Alkuperäisessä ohjeessa neuvotaan koristelemaan lopputulos vadelmilla. Miksi en itse niin tehnyt? Hyvä kysymys. Ehkä granaattiomena sattui ensin käteen joten päätin käyttää sen siemeniä.

Pienen voin ohje (ripattu Hansin Koti keittiössä)

Pohja

• 100g digestive keksejä
• 100g voita

Täyte

• 3 liivatelehteä
• 1,2 dl sokeria
• 1,5 dl kermaa
• 1,5 dl kookosmaitoa
• 300g crème fraichea

Pohja: Murskaa keksit, sulata voi ja sekoita. Vuoraa vuoka kelmulla ja asettele kiva kerros pohjalle. Anna hyytyä jääkaapissa.
Täyte: Vatkaa kerma ja sokeri. Liota liivatelehdet ja sekoita pieneen määrään kermaa. Kuumenna jotta lehdet liukenevat ja jäähdytä. Sekoita loput aineet. Kaada pohjan päälle ja anna hyytyä riittävän pitkään.